Nikon D810 ensikommentit

Päivitetty 29.7.2014

Heinäkuussa näyttää olevan ylimääräistä aikaa päivitellä web-sivuja, ja sen seurauksena käyn tässä kirjoituksessa läpi uuden Nikon D810 -järjestelmäkameran tärkeimpiä ominaisuuksia. Valmistajan mukaan kamerassa on useita muutoksia vuonna 2012 julkaistuihin D800 ja D800e -malleihin nähden, joten kameran saatuani oli mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon parempi käytännön valokuvaamisen kannalta sarjan uusin mallin on. Vaikka molemmissa kameroissa on loistava Sony:n valmistama 36 megapikselin kenno ja periaatteessa sama tarkennusmoduuli, niin D810-mallissa on näiden komponenttien päivitetyt versiot. Kameran hintakin on samalla noussut melko reippaasti vanhaan D800-malliin verrattuna.

Nikon D810 with Nikkor AF-S 85mm 1.8G

Nikon D810 with Nikkor AF-S 85mm 1.8G

Tarkennusjärjestelmä

Ensimmäisten päivien kokeilujen jälkeen D810:n tärkein parannus löytyy mielestäni AF-järjestelmästä, joka tuntuu toimivan entistä nopeammin ja tarkemmin samoja objektiiveja käytettäessä. Tarkennus vaikuttaa näin ensikokemusten perusteella toimivan erittäin luotettavasti. Edellisen D800-mallin tarkennusjärjestälmä saattoi tunnetusti linssistä, kuvausetäisyydestä ja valaistusolosuhteista riippuen antaa hieman vaihtelevia tuloksia. Kuvaavaa on se, että siinä missä esimerkiksi Nikkor AF-S 50mm 1.4G -objektiivini tarvitsi aiemmin tarkennuksen hienosäätöasetuksen -15 (AF Fine-Tune), niin uuden rungon kanssa en ole tätä asetusta tarvinnut vielä lainkaan saman linssin kanssa.

Tarkennusjärjestelmästä löytyy edellisen parannusten lisäksi Group Area AF -tila, jossa kamera käyttää valitun tarkennuspisteen lisäksi apunaan neljää sitä ympäröivää tarkennuspistettä. Tämä ominaisuus toimii käytännössä jopa odotuksiani paremmin, ja se tuntui nopeuttavan tarkentamista erityisesti heikossa valossa kuvatessa. Vain yhtä tarkennuspistettä käytettäessä automaattitarkennus saattaa ärsyttävällä tavalla sahata hieman edestakaisin ennen sen lopullista lukitsemista, mutta group-tilaa käytettäessä tarkennuksen sahaamista esiintyi hyvin vähän. Tarkennustaso löytyy ”focus priority” tilassakin nyt hyvin nopeasti. Vaikka tämä tarkennustapa on ilmeisesti suunniteltu pääasiassa käytettäväksi liikkuvien kohteiden kuvaamiseen jatkuvan tarkennuksen tilassa (AF-C), niin myös AF-S tilassa kamera vaikutti tarkentavan nopeammin sen ansiosta. Spontaanien tilannekuvien ottaminen tällä kameralla vaikuttaakin nyt erittäin sujuvalta.

Suljinmekanismi

Toinen tärkeä parannus kamerassa on uusi suljinmekanismi, joka on aiempaa hiljaisempi ja vähemmän tärähdyksiä aiheuttava. Ero suljinäänen voimakkuudessa on käytännössä aika huomattava, vaikka vanhakaan malli ei mielestäni sieltä kylän kolisevimmasta päästä ollut. Tämän lisäksi kamerassa on myös sähköinen esiverhosuljin (EFCS), jonka pitäisi entisestään vähentää ei-toivottuja vibraatioita. Tämän ominaisuuden tosin saa tällä hetkellä toimimaan vain ns. Mirror Up -tilassa. Se on mielestäni hieman epäloogista Live View -tilaa käytettäessä, jossa kameran peili on käytännössä valmiiksi ylösnostettu. MUP-tilassa kuvaaminen vaatii nimittäin kaksi sulkimen painallusta, joten tämän osalta jonkinlainen softapäivitys olisi paikallaan.

Reaaliaikanäkymä

Kolmas suuri päivitys liittyy Live View -tilassa (suom. ”reaaliaikanäkymä” ;)) kuvaamiseen, joka myös on osaltaan entistä sujuvampaa johtuen näytön paremmasta kuvanlaadusta ja nopeammasta kuvien tallennusnopeudesta. Ruudulla näkyvä kuva ei ole 100% kokoon suurennettuna enää interpoloitu, ja näyttää tarkemmalta vanhaan malliin verrattuna. Vanhemmassa D800-mallissa ärsytti myös aikamoisen pitkä viive kuvien ottamisen jälkeen, joka yhden kuvan tapauksessa oli jopa yli 2 sekuntia, kunnes kameran näyttö oli jälleen käyttövalmiina. Uudessa mallissa tallennusviive on onneksi huomattavasti lyhyempi, ja on käytännössä vähintään alle puolet aikaisemmasta. Tämä nopeuttaa työskentelyä LV-tilassa varsin huomattavasti, jos kuvia täytyy kuvata peräkkäin useita. Mainittakoon, että kilpailevan valmistajan Canonin 5D mkII -kamerassa (julkaistu 2008) oli sähköinen esiverhosuljin, ja erittäin lyhyt viive kuvien ottamisen jälkeen. Kuvanlaadussa nykyiset 5D-sarjan kameroiden kennot ei kuitenkaan uudelle Nikonille pärjää oikeastaan missään muodossa.

Käyttöliittymä

Kameran käyttöliittymä on tärkeä osa valokuvaustyön sujuvuutta, ja kamerasta löytyy muutama parannus myös siihen liittyen. Kameran takaa LV-painikkeen vieressä löytyy uusi i-painike, joka toimii eräänlaisena kontekstivalikkona kameran toimintatilan mukaan. Esimerkiksi videokuvaustilassa sen kauttaa voi säätää nopeasti videoasetuksia, ja kuvien katselutilassa sen kautta saavuttaa nopeasti kuvankäsittelykomennot. Mielestäni tämä on varsin hyvä muutos käytettävyyden näkökulmasta, sillä painikkeen kautta voi tiettyjä asioita säätää nopeasti ilman monisivuisen päävalikon avaamista.

Valonmittaustavan valinta on uudessa mallissa siirretty entisen BKT-painikkeen (haarukointi) tilalle kameran yläosaan. Tämä muuto on tehty ilmeisesti siitä syystä, että kamerasta löytyy nyt neljäs valonmittaustapa, joka suomeksi on ”huippuvalopainotteinen mittaustapa”. Tässä mittaustavassa kameran valotusmittari säätää valotusta kuvan vaaleimpia kohtia painottaen, välttäen niiden ylivalottamista. Vanha kierrettävä mittaustavan valitsin oli mielestäni varsin hankala käyttää optisen etsimen kanssa samaan aikaan, mutta uuden sijainnin ansiosta tämäkin on mahdollista. Haarukointia varten on lisätty uusi painike integroidun salaman vasemmalle puolelle.

Kokonaisuutena D810 on käytettävyydeltään mielestäni todellinen valokuvaajan kamera. Painikkeiden sijaintia on mietitty ilmeisen huolellisesti, ja kamera on hyvin kustomoitavissa omien tottumusten mukaan. Tärkeimmät kuvaamiseen liittyvät toiminnot ovat nopeasti säädettävissä. Mielestäni D810 on ergomialtaan varsin paljon esim. Canon 5D mk III:sta edellä. Jälkimmäisessä kamerassa esimerkiksi aukon/suljinajan säätäminen ”peukaloruuvin” kautta on ensisijaisesti vasenta silmäänsä käyttävälle valokuvaajalle vähemmän optimaalinen ratkaisu.

Muita parannuksia

Sarjakuvaustila on sekin aiempaa nopeampi, ja FX-formaatissa se on 5 fps verrattuna D800-mallin 4 fps kuvausnopeuteen. Akun kestävyys on myös valmistajan mukaan aiempaa parempi: 1200 vs. 900 kuvaa yhdellä latauksella. Toivottavasti parannusta on myös enemmän sähköä kuluttavassa LV-tilassa, jonka akunkesto on ollut peilittömiä kameroita heikompi.

Uusia videokuvausominaisuuksia en tässä arviossa aio kovin syvällisesti käydä läpi, mutta niitä ovat mm. 1080P tallennus 60 FPS nopeudella, ja ylivalotuksen zebra-ilmaisin videokuvaustilassa. Harmillista kyllä, zebra-toimintoa ei tällä hetkellä saa toimimaan reaaliaikanäkymän valokuvaustilassa. Tälle toiminnolle on joissakin tilanteissa ollut käyttöä Sony A7R:n kanssa optimaaliseen valotuksen löytämiseksi, joten toivottavasti tähänkin saadaan korjaus ohjelmistopäivityksen avulla. Sony:ssa on lisäksi mahdollista asettaa kuvan kirkkaustaso, jonka jälkeen zebra-kuvio näytetään.

Salamavalokuvaukseenkin on tullut pieni, mutta tervetullut parannus. Salamakenkään asennetun salaman välähdyksen voi nyt kytkeä pois päältä myös kamerasta käsin, vaikka salamassa ei tätä ominaisuutta olisikaan (esim. SB-700). Tästä on etua silloin, kun halutaan käyttää salaman AF-tarkennusvaloja apuna hämärässä valaistuksessa tarkentamiseen, mutta ei haluta käyttää itse salamaa. Kameran nopein tavanomainen salamatäsmäysaika on 1/320s, ja se on 2/3 aukkoa nopeampi kuin Canon 5D mk III:n nopein täsmäysaika 1/200s. Merkkisalamoilla voi nopeampiakin aikoja tokin käyttää, mutta salaman teho laskee silloin suljinajan mukaan.

Kuvanlaatu ja sävyala

Testikuvien perusteella kohina erittäin suurilla herkkyyksillä näyttäisi olevan hieman pienempi, kuin D800-mallissa. Suurempi parannus on kuitenkin herkkyysalueen toisessa päässä, sillä sensorin matalin todellinen ISO-herkkyys on nyt 64. Tätä käytettäessä kohina on jonkin verran matalampi etenkin kuvan tummia sävyjä sisältävillä alueilla, kuin ISO 100 asetuksella. Lisäksi kameran 36 megapikselin sensorissa ei ole enää lainkaan optista antialiasointisuodatinta tai alipäästösuodatinta, mikä parantaa hieman kuvien terävyyttä ollen varsin lähellä Sony Alpha 7R -kameran kuvanlaatua. Itse kennot eivät kuitenkaan ole aivan samoja näissä kameroissa, sillä D810:n kenno on ilmeisesti malliltaan uudempi, vaikka molemmat ilmeisesti Sony:n valmistamia ovatkin.

Aivain askettäin julkaistun DxOMark:n mittausten mukaan D810:n sävyala olisi ISO 64 herkkyydellä noin 0,43 aukkoa laajempi, kuin D800:n sävyala ISO 100 herkkyydellä. Tämä asetus tuottaa siis mittaustenkin mukaan hiukan parempaa kuvanlaatua, josta on apua esimerkiksi loivien väriliukujen toistamisen osalta. Ero sävyalan osalta on kilpailevan valmistajan Canon 5D mk III:seen onkin jo paljon suurempi, ja se on DxOMarkin mittausten mukaan jopa 2,7-3 aukkoa kameran matalimmalla ISO asetuksella. Näin suurella erolla on jo enemmän merkitystä käytännön valokuvaustyön kannalta. Laajempi sävyala ilmenee käytännössä tummien eli alivalottuneiden sävyjen huomattavasti vähäisempana kohinana, jolloin niitä voidaan jälkikäsittelyssä nostaa vaaleammiksi paljon helpommin.

Fields at sunset with Nikon D810

Laajasta sävyalasta on hyötyä erityistesti voimakaskontrastisissa tilanteissa, kuten ylläolevan maisemakuvan tapauksessa (klikkaa isommaksi). Kyseessä ei ole useasta valokuvasta yhdistetty HDR-valokuva, vaan D810:llä kuvattu yksittäinen valotus (ISO 100), josta on mm. nostettu alaosan tummia sävyjä vaaleammiksi. Ilman jälkikäsittelyä etualan maisema olisi ollut lähes musta. Kuva on kehitetty Adobe Camera Raw:n uusimmalla 8.6RC versiolla. Koska sen mukana tulevat väriprofiilit D810:tä varten ovat ainakin tällä hetkellä varsin huonolaatuisia, on kuvassa käytetty omaa kustomoitua väriprofiilia.

Vertailun vuoksi sama kuva alla ilman jälkikäsittelyssä tehtyjä säätöjä. Etualan maisema on kuvassa aivan liian tumma verrattuna omin silmin havaittuun todelliseen näkymään. Esimerkiksi Canon 5D mk III:lla olisi ollut mahdotonta nostaa tummia sävyjä yhtä paljon ilman voimakasta kohinaa varjoalueilla.

Unadjusted version of the previous test shot with Nikon D810

Yhteenveto

Vanha D800-malli tuottaa luonnollisesti edelleen erittäin hyvälaatuista kuvaa useimpiin muihin 36x24mm kennolla varustettuihin kameroihin verrattuna. Sony:n valmistamat kennot tarjoavat tällä hetkellä kuvanlaatua, jota muut valmistajat eivät tällä hetkellä (valitettavasti) pysty tarjoamaan.

Kun otetaan huomioon kaikki D810:n lukuisat parannukset käytettävyyteen, suorituskykyyn ja kuvanlaatuun liittyen, voi uutta mallia pitää lopulta varsin isona ja tervetulleena päivityksenä. Hyvä on nyt entistäkin parempi.

← takaisin

Vastaa